Keskusta paluu – kolme ennustusta vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleihin

Aukusti Palosaari

Vuonna 2025 käydään kahdet vaalit samaan aikaan sunnuntaina 13.4. Kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien uudet valtuustot, kun taas aluevaaleissa päätetään hyvinvointialueiden päättäjät. Vaikka puolueiden ehdokasasettelu on jo ollut pitkään käynnissä, ei vaalikeskustelu ole vielä laajalti alkanut. Listasin kolme ennustusta vaalivuodelle.

Kuvituskuva Henna Salonen / Eduskunta

1. Vuosi 2025 tulee olemaan opposition

Vuoden 2008 kuntavaaleista alkaen kokoomus on ollut suurin puolue jokaisissa kuntavaaleissa. Kokoomus voitti myös vuoden 2022 aluevaalit. Nyt vaikuttaa tulleen muutoksen aika. Helsingin Sanomien ja Ylen teetättämät kannatuskyselyt osoittavat SDP:n hurjaa nousua lähelle 25 prosentin kannatusta. Kokoomus on taas jämähtänyt 20 prosentin alapuolelle. Eniten vuoden 2024 suosiota on menettänyt perussuomalaiset, joiden kannatus on laskenut jo lähemmäs neljällä prosenttiyksiköllä ja eurovaalien heikko tulos kielii äänestäjien mielenkiinnon puutteesta.

Keskusta alkaa nähdä jo perussuomalaisten perävalot.

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen saa ensimmäisen kunnon tulikasteensa. Vaikka puolueen kannatus on pysytellyt 12 prosentin tuntumassa, on juuri kunta- ja aluepolitiikka keskustan heiniä. Jos Kaikkonen saa innostettua vaalikentän ja kannattajat, voi keskusta haastaa aluevaaleissa perussuomalaisten lisäksi jopa kokoomusta, sillä Helsingissä äänestetään pelkästään kuntavaaleissa.

Petteri Orpon on kyettävä ihmeeseen, jos aikoo vielä haastaa SDP:n. Antti Lindtman on saanut puolueen rakettimaiseen nousuun puheenjohtajakaudellaan, ja äänestäjiä on tullut niin perussuomalaisten, kuin myös pienempien oppositiopuolueiden joukosta. Erityisesti vihreät, mutta myös vasemmistoliitto tulevat kärsimään demarien vahvasta otteesta, sillä demarit ovat onnistuneet paremmin profiloitumaan terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa. Vasemmistoliiton puheenjohtajavaihdoksen myötä televisiotenttien varma ase Li Anderson on poissa. Tuore puheenjohtaja Minja Koskela on tiukan paikan edessä. Helsingin ”pormestarivaalit” voivat tuoda pienemmille puolueille lisää näkyväättä hyvillä ehdokkailla, mutta Pekka Haaviston jättäytyminen pois saattoi lopullisesti niitata vihreiden häviön SDP:lle jopa Helsingissä.

2. Äänestysprosentti yli 50%

Vuoden 2022 aluevaaleissa äänestysprosentti jäi alhaiseksi, 47,5 prosenttiin, kun taas vuoden 2021 kuntavaaleissa se oli 55,1 prosenttiin. Nyt vaalien yhdistäminen voi antaa erityisesti aluevaaleille kaivattua nostetta, sillä harva äänestäjä tuskin jättää käyttämättä mahdollisuutta vaikuttaa.

Edellisen kerran Suomessa on äänestetty kaksissa vaaleissa yhtä aikaa vuonna 1996. Tämä paluun tekevä malli herättää varmasti keskustelua läpinäkyvyydestä ja käytännön toimivuudesta. Äänestäjiltä vaaditaan tarkkuutta. Täytyy muistaa, kummasta listasta numeron katsoo ja kummissa vaaleissa äänestää. Myös ehdokkaat, jotka ovat molemmissa vaaleissa ehdolla saavat taiteilla uudenlaisia kampanjointitapoja.

Toisaalta vaalihifistelijöille aukeaa mahdollisuus äänestää sekä ennakkoon että virallisena vaalipäivänä. Pääsee juomaan kahdet vaalikahvit.

3. Vaalien pääteemaksi nousee hallituksen toimet

Näissä vaaleissa puolueaktiivit joutuvat poikkeuksellisen haastavan tehtävän eteen: selittämään kaksien “epäseksikkäiden” vaalien tärkeyttä. Alue- ja kuntapolitiikka käsittelee tärkeitä mutta usein vaikeasti ymmärrettäviä aiheita, kuten hyvinvointialueiden rahoitusta ja verotusoikeutta. Näin ollen valtakunnalliset kysymykset – etenkin hallituksen toimet ja leikkaukset – tulevat dominoimaan keskustelua.

Kokoomus ja perussuomalaiset joutuvat perustelemaan hyvinvointialueilla samoja säästöjä, joita ne ovat eduskunnassa ajaneet. Oppositiopuolueet, erityisesti SDP, tarttuvat tähän tiukasti. Muut teemat, kuten ilmasto ja koulutus, jäävät todennäköisesti taka-alalle.

Jos SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman jatkaa totutulla tyylillään, suurin kamppailu ei kohdistu kokoomusta vaan perussuomalaisia vastaan. Riikka Purran on vaikeampi perustella laajalle äänestäjäpohjalle leikkauksia, kun taas kokoomuksen kannattajat ovat todennäköisemmin tyytyväisiä hallituksen terveydenhuollon leikkauksia ajavaan politiikkaan.

Keskustalle taas näissä vaaleissa ratkaisevinta on ehdokaslistojen laatu ja paikallisten teemojen vahva hyödyntäminen. Perussuomalaiset tarvitsevatkin kannatusta nostaakseen nopeasti valtakunnan politiikan voittoja, jotta äänestät saataisiin uurnille. Keskustan menestys saattaa olla perussuomalaisille myrkkyä, mikä voi tiivistää jo alkanutta sinipuna-yhteistyön pohjustusta.