Useilla aloilla valtaosa korkeakoulupaikoista on varattu ensimmäistä kertaa hakeville. Tämä mietityttää monia korkeakouluihin hakevia. Opiskelualaa vaihtanut Sofia Sirén toivoisi, että lukiossakin korostettaisiin, ettei peli ole menetetty, vaikka aluksi tekisikin väärän valinnan.
Sofia Sirén vaihtoi alaa ja pääsi opiskelemaan Aalto yliopistoon. Kuva: Nella Kukkurainen
Sofia Sirén, 21, haaveili lapsena arkkitehdin urasta. Haave väistyi lukion aikana, jolloin opettajan työ alkoi tuntua oikealta valinnalta.
Sirén aloitti luokanopettajan opinnot heti lukion jälkeen.
– Olin TET-harjoittelussa koulussa ja tehnyt sijaisuuksia. Opettajan työ tuntui varmalta valinnalta. Tiesin, että tykkäisin siitä työstä.
Vaikka Sirén nautti opettajan työstä paljon, huomasi hän kuitenkin pian opintojen aikana, ettei ala sittenkään tuntunut omalta. Hän tajusi tehneensä virheen.
– Tajusin varmaan ensimmäisellä viikolla, ettei tämä ole minun paikkani. Matematiikan didaktiikan ensimmäisellä luennolla aloin melkein itkemään, kun tajusin, että haluan toimia mieluummin enemmän numeroiden, kuin ihmisten kanssa
Sirén mietti aluksi, että hän voisi suuntautua matematiikan opettajaksi, mutta pian unelma arkkitehdin ammatista muistui mieleen ja ajatus alalle hakeutumisesta syntyi uudelleen.
Nopeasti luokanopettajan opintojen alkamisen jälkeen Sofia Sirén tajusi olevansa itselleen väärällä alalla. Kuva: Nella Kukkurainen
Opiskelupaikanvaihto tuntui aluksi vaikealta
Opetushallituksen mukaan viime vuonna 2024 kevään korkeakoulujen toiseen yhteishakuun osallistui kaikkiaan 144 300 hakijaa. Opiskelupaikan sai noin 54 000 hakijaa. Ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä jopa neljä viidestä haki korkeakouluun ensimmäistä kertaa. Myös yliopisto-opintoihin hyväkstytyistä 75 prosenttia oli ns. ensikertalaisia.
Sillä on siis suuri merkitys, hakeeko opiskelupaikkaa ensimmäistä kertaa. Tämä huolestutti aluksi myös Sofia Siréniä.
– Mietin, että olen pilannut elämäni, kun en ollut miettinyt tätä opiskelupaikkaa tarpeeksi. Musta tulee opettaja, enkä voi sille yhtään mitään. Olen menettänyt ensikertalaisuuden ja kaikki on pilalla.
Sirén haaveili opiskelupaikasta Aalto-yliopistossa, jonne arkkitehtuuria pääsee opiskelemaan vuosittain 55 uutta opiskelijaa. Opintopolku portaalin mukaan paikoista 39 on varattu ensikertalaisille.
Sirén oli menettänyt paikkansa ensikertalaiskiintiössä päästessään opiskelemaan Helsingin yliopistoon kasvatustieteitä.
– Perehdyin heti ensimmäisenä opiskeluvuotenani siihen, mitä tarvittaisiin, että pääsisin opiskelemaan arkkitehtuuria Aaltoon, jolloin huomasin, ettei sisäänpääsy vaikuttanut mahdottomalta. Katselin ylioppilaskokeitteni tuloksia ja huomasin, että voisinkin päästä sisään, vaikka se oli tuntunut aiemmin mahdottomalta. Pisterajat eivät olleetkaan niin tähtitieteelliset kuin olin luullut.
Sirén haki heti keväällä 2023 Aaltoon ylioppilastodistuksella ja pääsykokeella, mutta tuolloin ei hänelle vielä opiskelupaikka auennut.
– Menin pääsykokeisiin sellaisella asenteella, että en tule pääsemään sisään, mutta katsotaan, mitä tapahtuu.
Sofia Sirén on ollut kiinnostunut arkkitehtuurista jo lapsesta asti, jolloi hän piirsi ja askarteli paperista taloja. Kuva: Nella Kukkurainen
Tie haavealalle aukesi vielä yhden ylioppilaskokeen kautta
Pääsykokeiden myötä Sirénille valkeni, mitä hänen pitäisi tehdä päästäkseen haluamaansa kouluun. Hän koki, ettei ollut tarpeeksi hyvä piirtämään, jotta paikka aukenisi pelkästään pääsykokeen kautta. Ylioppilastutkinnon täydentäminen sen sijaan oli mahdollinen keino.
Sirén kertoo, että kun hakee opiskelemaan arkkitehdiksi, pisteitä saa maksimissaan viidestä kirjoitusta yo-aineesta. Hän itse oli kirjoittanut viisi ainetta, mutta yksi aineista oli lyhyt saksa, eikä lyhyistä kielistä saanut pisteitä.
– Laskin, että jos minulla olisi arvosanana esimerkiksi fysiikasta C pääsisin sisään Aaltoon. Seuraavan vuoden missiona oli siis kirjoittaa fysiikan ylioppilaskoe.
Menestys fysiikan kirjoituksissa ja pääsykokeissa tuotti tulosta ja Sirén saikin kesällä tietää saaneensa unelmiensa koulupaikan.
”Lukiossa pitäisi kertoa, että myös alanvaihto on mahdollista”
Sirén kokee yleisen kuva ensikertalaisuuden merkityksestä vääränä. Hänestä ensikertalaisuuden menettämistä pidetään “demonina”, vaikka todellisuus ei välttämättä ole sitä.
– Jälkikäteen ajateltuna, ei mulla ollut mitään syytä saada hirveitä hermoromahduksia siitä, että hain opiskelemaan kasvatustieteitä. En minä tuhonnut elämääni. Opiskelen tällä hetkellä Aallossa, ei siitä tullut kuin kaksi ylimääräistä vuotta.
Sofia Sirén ei kadu, että haki aluksi opiskelemaan kasvatustieteitä, vaikka nauttiikin nykyisistä opinnoistaan huomattavasti enemmän. Kuva: Nella Kukkurainen
Sirén myös kokee, ettei ensikertalaisuuden menettämistä pitäisi stressata liikaa. Hänelle oli jäänyt lukiosta kuva, että ensikertalaisuus on tärkeää, ja merkittävin tapa päästä opiskelemaan.
Hän kokee, ettei lukiossa käsitelty tarpeeksi sitä, että myös opiskelualanvaihto on mahdollista.
– Tuntuu ettei lukiossa yhtään painotettu sitä, että on ihan okei, jos ensimmäinen ala ei ole oma. Se ei ole maailmanloppu, jos opiskelee väärää alaa edes hetken.
Tästä huolimatta hän pitää ensikertalaisuuskiintiötä kuitenkin ihan hyvänä asiana.
– Ymmärrän, että sillä yritetään saada ihmiset jatkamaan opintopolkua eteenpäin, jottei kukaan opiskelemaan haluava jäisi jumiin.
Nyt uusissa opinnoissa Sirén itse on kuitenkin tyytyväinen ja kokee tehneensä oikean valinnan.
– Vaikka koin aiemmin, että ei olisi katastrofi, vaikken pääsisi opiskelemaan arkkitehtuuria, huomaan kyllä nyt eron. Nautin nyt paljon enemmän opinnoistani. Joka viikko tuntuu, että onko tämä edes totta vai unta!
Teksti ja kuvat: Nella Kukkurainen
Välihuuto 
Jätä kommentti