Valtiovarainministeriö esitteli Petteri Orpon hallitukselle uusia keinoja opintojen nopeuttamiseen. Ehdotukset eivät yllätä ketään. Sen sijaan että kiinnitettäisiin huomiota siihen, miksi yliopisto-opiskelijoista 70 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 57 % eivät valmistu tavoiteajassa, mietitään vain sitä, miten voitaisiin rangaista opintojen pitkittymisestä entistä enemmän.
VM:n ehdotuksista kumpuaakin yksi ja sama virheellinen ajatusmalli: kaikki opiskelijat ovat samassa elämäntilanteessa. Ehdotuksissa oletetaan, että opiskelija valmistuu mahdollisimman nopeasti ja siirtyy suoraan työelämään. Kaikkien elämä ei kuitenkaan mene tämän saman putken läpi. Opintojen pitkittymisen taustalla voi olla esimerkiksi työssäkäynti, lapset, vaihto-opiskelu tai sairaus. Opintotuen ja –lainan ehtojen kiristäminen ei poista näitä muun elämän hidasteita.
Opintotuen vähentäminen sekä opiskelijoiden pakottaminen velkaantumiseen tai työssäkäyntiin arkisen toimeentulon turvaamiseksi eivät ole tähän mennessäkään osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi opintoaikojen lyhenemiseen. Miksi siis lisäkiristäminen auttaisi? Jos hallitus todella haluaa opiskelijoiden suorittavan opintonsa tavoiteajassa, opintotuen pitäisi olla opiskelijalle riittävä perustulo.
Lisäksi voi miettiä, että jos suurin osa opiskelijoista ei valmistu tavoiteajassa, ongelma saattaa sittenkin olla itse tavoiteajoissa tai opintojen sisällöissä. Ehkä todellisuudessa uudistusta kaipaa koko korkeakoulujärjestelmä ja –tutkinnot. Opintotuen ja -lainan ehtojen kiristykset eivät tule tekemään kaipaamaansa muutosta, jos ongelman ydin on koko järjestelmässä.
Kolumni on kirjoitettu vuoden 2024 marraskuussa.
Välihuuto 
Jätä kommentti