Luottoluokitusyhtiö Fitch Rating laski kesällä Suomen luottoluokituksen toisiksi parhaasta AA+-luokasta kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan Suomen suuren valtionvelan takia. Sen jälkeen alkoi tapahtua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sekä pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat välittömästi, että syksyn budjettiriihessä lähdetään etsimään lisäsäästöjä.
Ensimmäisen säästölistan esitteli Purra, kun valtiovarainministeriö julkaisi budjettiehdotuksensa. Hallituskumppaneiden yllätykseksi lista muistutti enemmän perussuomalaisten puolueohjelmaa kuin virkamiesvetoista säästöpakettia. Isoja pottia haettiin maahanmuutosta, kehitysyhteistyöstä ja kuntien valtionavustuksista.
Listalla oli myös pienempiä leikkauksia, joilla ei ole suurta vaikutusta kokonaisuuteen mutta ovat perussuomalaisille poliittisesti tärkeitä: Opetushallituksen lakkauttaminen, yliopistojen indeksikorotusten jäädyttäminen ja kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettaminen.
Kun Orpo oli vielä lomalla keräämässä lakkoja, Purra lähti valmistautumaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Vaalibudjetti tuli vuoden normaalia aikaisemmin.
Hetken mediapöhinän ja muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien lausuntojen jälkeen kansanedustaja Ville Valkosen (kok.) työryhmä aloitti säästöpaketin valmistelun. Vaikka monesta suusta lausuttiin, että Purran listaa ei käytettäisi säästöjen pohjana, onnistui Purra paaluttamaan leikkaustarpeen miljardiin.
Kikkailua ja vastuun siirtoa
Yhtenä suurena keinona hallitus aikoo supistaa asuntorakentamisen tukea.
Niin sanotuilla ARA-lainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista: valtio takaa lainoja ja maksaa osan rakennuttajan korkomenoista, jolloin rakentaminen on edullisempaa.
Kuitenkin vuodesta 2022 alkaen valtion takaamat ara-lainat on luettu osaksi Suomen julkista velkaa. Kyse onkin enemmän teknisestä säästöstä kuin varsinaisesta menoleikkauksesta.
Helsingin Sanomien haastattelussa taloustietelijä ja poliitikkojen usein siteeraama guru Niku Määttänen totesi, ettei ara-säästö ole millään tapaa verrannollinen esimerkiksi tulonsiirtoihin kohdistuvaan säästöön.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa valtion velkasuhdetta niin, ettei velkasuhde nousisi vuoden 2026 ja 2027 välillä.
Marinin hallituksen aikana oppositio kritisoi rahan tulevan taikaseinästä. Nyt Orpo on löytänyt oman taikaseinänsä. Jo keväällä päätettiin, että lisää rahaa saadaan tulouttamalla sitä valtion eläkerahastosta.
Eläkerahaston tulouttaminen antaa hetkellisen helpotuksen, mutta pelastaa vain hetkellisesti.
Kokoomuksen voittokulku
Vaikka hallitus on kulkenut kriisistä kriisiin, Petteri Orpo on vienyt hallitusohjelmaa eteenpäin vakaalla otteella. Perussuomalaisten kantaessa mainehaitan rasismikohut eivät ole hetkauttaneet kokoomuksen kannatusta.
Oikeistohallitus on onnistunut toteuttamaan monta kokoomuslaisten pitkäaikaista toivetta, kuten veronkevennyksiä suurituloisille ja erilaisia työmarkkinauudistuksia.
Valtion talous ei ehkä tälläkään kaudella tasaannu. Hallitus voi kuitenkin saada luvut näyttämään paperilla paremmilta erilaisten kikkailujen avulla. Velkasuhdetta ei ole kuitenkaan onnistuttu kääntämään, ja juuri siksi luottoluokitus laskee.
Välihuuto 
Jätä kommentti